Vanha puuikkuna kannattaa korjata, jos karmi ja puitteet ovat terveitä ja vaurio rajoittuu maalipintaan, tiivisteisiin ja helaosiin. Vaihtoon kannattaa siirtyä silloin, kun karmi on lahonnut, puite on vääntynyt pysyvästi tai ikkuna on tehdasvalmisteinen umpiolasielementti, jonka tiivistys on pettänyt. Ratkaisu ei siis riipu ikkunan iästä vaan siitä, mikä osa siitä on rikki.
Tämä menee usein päinvastoin kuin oletetaan. Sotien jälkeen rakennettujen talojen ikkunat on tehty hidaskasvuisesta männystä, ja niiden puu on usein paremmassa kunnossa kuin 1970- ja 80-luvun tehdasikkunoiden. Juuri vanhimmat ikkunat ovat tyypillisesti ne, jotka kannattaa kunnostaa.
Käydään läpi miten ikkunan todellinen kunto selvitetään, missä tilanteissa korjaus riittää, milloin ikkunoiden vaihto on ainoa järkevä tie ja miksi asennus ratkaisee lopputuloksen enemmän kuin tuotteen valmistaja.
Näin tunnistat ikkunan todellisen kunnon
Ikkunan kunto arvioidaan neljästä kohdasta: karmin alaosasta, puitteen alareunasta, lasin tiivistyksestä ja heloista. Näistä karmin alaosa on tärkein, koska se on se kohta johon vesi kerääntyy. Jos karmi on terve, melkein kaikki muu on korjattavissa.
Kunnon tarkistaminen onnistuu ilman työkaluja melkein kokonaan. Paina karmin alaosaa ja vesipeltiä naskalilla tai ruuvimeisselin kärjellä. Terve puu vastustaa, lahonnut antaa periksi pehmeästi. Kokeile useasta pisteestä, koska laho on paikallista. Katso samalla puitteen alanurkkia, joissa liitokset avautuvat ensimmäisenä, ja tarkista pysyykö ikkuna kiinni ilman voimaa.
Maalipinnan hilseily ei kerro mitään ikkunan rakenteellisesta kunnosta. Se kertoo siitä, että maalaus on ajankohtainen. Sen sijaan tumma jälki karmin ja seinän liitoksessa, lasin sisäpinnan pysyvä sumeus tai home sisäpuitteen alareunassa ovat merkkejä vedestä, joka pääsee väärään paikkaan.
Tiiveys selviää yksinkertaisimmin kynttilällä. Liekki paljastaa vetopaikat heti, ja usein ne ovat karmin ja seinärakenteen välissä, eivät ikkunassa itsessään. Tämä on tärkeä ero, koska uusi ikkuna ei korjaa vanhaa karmiliitosta.
Vanha puuikkuna on usein korjauskelpoinen
Ennen 1960-lukua valmistetut ikkunat on tehty korjattaviksi. Rakenne on yksinkertainen: erilliset puitteet, irrotettava lasi, kittaus ja ruuvattavat helat. Jokainen osa on vaihdettavissa erikseen, eikä mikään niistä ole liimattu kiinni.
Tavallinen kunnostus kulkee näin. Puitteet irrotetaan ja viedään työtilaan. Vanha maali poistetaan kuumailmalla tai höyryllä, lahot kohdat paikataan puulla tai kovetetaan, liitokset kiristetään, lasit kitataan uudelleen ja pinta maalataan hengittävällä maalilla. Karmin puoli tiivistetään ja vesipellit tarkistetaan. Tiivistenauha asennetaan sisäpuitteeseen, ei ulkopuitteeseen, jotta väliin jäävä tila tuulettuu edelleen.
Kunnostuksen etu on se, että lopputulos on alkuperäinen. Vanhan talon ikkunajako, puitteiden kapeus ja käsinvedetty lasi ovat asioita, joita uusi ikkuna ei toista. Energiatehokkuutta saa lisää asentamalla sisäpuolelle kolmannen lasin tai erillisen sisäikkunan, mikä parantaa lämmöneristystä ilman että ulkonäkö muuttuu.
Haittapuoli on työmäärä. Kunnostus on tunteja, ja ammattilaisen tekemänä se ei ole halpa. Jos teet työn itse, säästö on merkittävä, mutta aikaa menee huomattavasti enemmän kuin arvioit. Yksi ikkuna kerrallaan on toimiva tahti.
Milloin vaihto on ainoa järkevä vaihtoehto
Vaihto on perusteltu kolmessa tilanteessa. Ensimmäinen on karmin laajalle levinnyt laho, erityisesti jos se jatkuu seinärakenteeseen. Toinen on umpiolasielementti, jonka tiivistys on pettänyt: lasien väliin tiivistynyttä kosteutta ei saa pois, ja elementti ei ole korjattavissa. Kolmas on puite, joka on vääntynyt niin pahasti ettei se enää sulkeudu tiiviisti suoristamisen jälkeenkään.
Käytännössä 1970- ja 80-luvun ikkunat päätyvät useimmin vaihtoon. Niissä on usein käytetty nopeakasvuista puuta, liimattuja rakenteita ja pintakäsittelyjä, jotka sulkevat kosteuden puun sisään sen sijaan että päästäisivät sen ulos. Kun laho on päässyt alkuun, se edistyy nopeasti eikä korjaus tuota pitkää lisäikää.
Vaihdon yhteydessä kannattaa harkita myös ikkuna-aukon muuttamista, jos se parantaa asumista. Isompi aukko pohjoisseinään on harvoin järkevä, mutta etelälappeella ikkunan kasvattaminen muuttaa huoneen tunnelmaa paljon. Aukon muuttaminen edellyttää kantavan rakenteen huomioimista ja useimmiten lupaa.
Jos talossa on julkisivuremontti edessä, ikkunat kannattaa vaihtaa samalla kerralla. Telineet ovat jo paikallaan, pellitykset tehdään kerran ja lisäeristyksen paksuus otetaan huomioon karmisyvyydessä. Erillisinä töinä sama lopputulos maksaa selvästi enemmän.
Energiansäästö ei yksin maksa vaihtoa takaisin
Ikkunoiden vaihtoa myydään usein energiansäästöllä, mutta pelkällä lämmityskulujen pienenemisellä investointi maksaa itsensä takaisin hitaasti. Ikkunoiden osuus talon lämpöhäviöstä on merkittävä, mutta se ei ole suurin. Yläpohjan eristys ja ilmanvaihdon lämmöntalteenotto tuottavat yleensä enemmän säästöä euroa kohden.
Tämä ei tarkoita, ettei vaihto kannattaisi. Se tarkoittaa, että takaisinmaksulaskelma kannattaa tehdä laajemmin. Vaihto parantaa asumisviihtyvyyttä poistamalla vedon ja kylmäsäteilyn ikkunan edestä, vähentää ulkoa kantautuvaa melua, poistaa huoltomaalauksen tarpeen ja nostaa talon arvoa. Nämä ovat oikeita hyötyjä, vaikka niitä ei näy lämmityslaskussa.
Jos tavoitteena on nimenomaan lämmityskulujen pienentäminen, kannattaa tarkistaa järjestys. Yläpohja, ilmanvaihto ja alapohja ensin, ikkunat sitten. Samoin lattialämmityksen asentaminen vanhaan taloon kannattaa tehdä vasta kun vaippa on kunnossa, muuten lämpö menee läpi rakenteista.
Yksi usein ohitettu kohta: vedon tunne ei aina johdu ikkunasta. Se johtuu kylmästä lasipinnasta, joka synnyttää laskevan ilmavirran. Kolmilasinen ikkuna poistaa ilmiön, mutta niin tekee myös lämmönlähde ikkunan alla.
Asennus ratkaisee enemmän kuin ikkunan merkki
Hyvä ikkuna huonosti asennettuna toimii huonommin kuin keskinkertainen ikkuna hyvin asennettuna. Ikkunan oma tiiveys on tehdasarvo, mutta karmin ja seinärakenteen liitos tehdään työmaalla, ja juuri siitä liitoksesta vuodot syntyvät. Tämä on se kohta, jossa asennuksen laatu näkyy.
Toimivassa asennuksessa karmin ympärys tilkitään mineraalivillalla tai vastaavalla, sisäpuolelle tehdään yhtenäinen ilmansulku teipillä tai tiivistenauhalla ja ulkopuoli jätetään tuulettuvaksi. Vesipelti asennetaan kaadolla ulospäin ja sen päädyt nostetaan ylös niin, ettei vesi pääse karmin alle sivuilta. Jos karmi vaahdotetaan kiinni uretaanilla ilman ilmansulkua, liitos vuotaa, vaikka vaahto näyttää tiiviiltä.
Asennusjärjestys vaikuttaa myös suoruuteen. Karmi kiinnitetään ruuvein ja kiilataan suoraan ennen tilkitsemistä, ei sen jälkeen. Vääntynyt karmi ei tiivisty millään tiivisteellä, ja ongelma havaitaan vasta kun ikkuna alkaa käydä kankeasti.
Pyydä tarjouksessa erittely siitä, miten karmiliitos tiivistetään ja miten pellitykset tehdään. Vastaus kertoo tekijästä enemmän kuin tuotemerkkien luettelo. Hyvä asentaja puhuu liitoksista ja vedenpoistosta omasta aloitteestaan.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka kauan ikkunat kestävät?
Hyvin tehty ja säännöllisesti huollettu puuikkuna voi palvella useita vuosikymmeniä, ja monissa vanhoissa taloissa alkuperäiset ikkunat ovat edelleen käytössä. Umpiolasielementtien tiivistys sen sijaan vanhenee selvästi nopeammin kuin karmirakenne, mikä määrittelee tehdasikkunan käyttöiän.
Kannattaako ikkunat kunnostaa itse?
Maalin poisto, paikkaus, kittaus ja maalaus ovat tavanomaista käsityötä, joka onnistuu itse kun aikaa on. Säästö on merkittävä, koska kunnostuksen kustannus on lähes kokonaan työtä. Varaa yhteen ikkunaan useita työpäiviä, sillä kuivumisajat jaksottavat työn eikä sitä voi kiirehtiä.
Paljonko ikkunoiden vaihto maksaa?
Hinta koostuu ikkunan koosta ja mallista, asennustyöstä, pellityksistä ja sisäpuolen listoituksesta. Listoitus ja maalaus jäävät usein tarjouksen ulkopuolelle, joten tarkista sisältyvätkö ne hintaan. Koko talon kerralla vaihtaminen on yksikköhintana edullisempaa kuin yksittäiset ikkunat.
Tarvitaanko ikkunoiden vaihtoon lupa?
Samankokoisten ja saman näköisten ikkunoiden vaihto ei yleensä vaadi lupaa. Jos ikkunajako, puitteiden väri tai aukon koko muuttuu, tarvitaan usein toimenpidelupa, ja asemakaava-alueella sekä suojelluissa rakennuksissa määräykset ovat tiukemmat. Taloyhtiössä tarvitaan lisäksi yhtiön suostumus.
Miten tunnistan vetävän ikkunan?
Liikuta sytytettyä kynttilää hitaasti karmin ja seinän rajaa pitkin sekä puitteiden saumoja pitkin. Liekin kääntyminen näyttää vuotokohdan tarkasti. Tee koe kylmällä ja tuulisella säällä, jolloin paine-ero on riittävä. Kädellä tunnusteltu veto johtaa usein harhaan kylmän lasipinnan takia.