Kotitalousvähennys kattaa remontissa työn osuuden, ei materiaaleja. Vähennykseen oikeuttavat oman asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöt, kun työn tekee yritys, joka on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Laatat, kalusteet, kodinkoneet, työkaluvuokrat ja matkakulut jäävät vähennyksen ulkopuolelle, vaikka ne olisivat samassa laskussa.
Vähennys tehdään suoraan verosta, ei tuloista, joten sen vaikutus on käytännössä tuntuva. Siitä riippumatta moni jättää sen hakematta tai hakee liian vähän, koska lasku on tullut yhtenä summana eikä työn osuutta ole eritelty. Tämän virheen voi korjata vain pyytämällä erittelyn ennen kuin lasku on maksettu.
Vähennyksen enimmäismäärä, prosenttiosuus ja omavastuu muuttuvat verovuosittain, eivätkä ne ole asioita, jotka kannattaisi tarkistaa blogitekstistä. Alla kuvataan periaatteet ja käytäntö. Ajantasaiset luvut löytyvät Verohallinnon sivuilta ja OmaVerosta.
Vähennys koskee työtä, ei materiaaleja
Vähennyksen perusperiaate on yksinkertainen: vähennykseen oikeuttaa työkorvaus eli se osa laskusta, joka on maksettu työstä. Materiaalit, tarvikkeet, laitteet ja koneet eivät kuulu vähennykseen. Sama koskee urakoitsijan matkakuluja ja jätemaksuja, vaikka ne olisi laskutettu samalla rivillä työn kanssa.
Tämä tekee laskun erittelystä ratkaisevan. Jos laskussa lukee pelkkä kokonaissumma, Verohallinto ei voi tietää työn osuutta, eikä sitä voi arvioida itse jälkikäteen. Pyydä siis urakoitsijalta jo tarjousvaiheessa, että työn ja materiaalien osuudet eritellään. Hyvä tekijä tekee tämän pyytämättä, koska hän tietää asiakkaan tarvitsevan sen.
Vähennyksen voi saada myös silloin, kun työn tekijäksi palkataan yksityishenkilö työsuhteeseen, mutta silloin vähennys lasketaan maksetusta palkasta ja sen sivukuluista eri perusteella kuin yrityksen laskusta. Yritykseltä ostettaessa edellytyksenä on, että yritys kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Rekisterimerkinnän voi tarkistaa itse yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä ytj.fi, ja tarkistus kannattaa tehdä ennen sopimusta.
Jos hankit materiaalit itse, työn osuus on automaattisesti selvä. Moni tekee näin juuri tästä syystä: laatat ja kalusteet ostetaan omalla laskulla ja urakoitsija laskuttaa pelkän työn. Järjestely sopii silloin, kun osaat mitoittaa materiaalimäärät, mutta se siirtää myös vastuun riittävyydestä ja soveltuvuudesta sinulle.
Mitkä remonttityöt kuuluvat vähennyksen piiriin
Vähennykseen oikeuttavat asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöt. Käytännössä tämä kattaa suurimman osan tavallisista remonteista: keittiön ja kylpyhuoneen uusimisen, pintaremontit, lattiatyöt, ikkunoiden ja ovien vaihdon, sähkö- ja putkityöt, saunan korjauksen sekä lämmitysjärjestelmän muutostyöt.
Myös rakennuksen ulkopuoliset työt kuuluvat vähennyksen piiriin, kun ne liittyvät asuntoon ja sen piha-alueeseen. Julkisivun maalaus, kattoremontti, salaojien asentaminen, terassin rakentaminen ja piharakenteiden korjaus ovat tyypillisiä esimerkkejä. Pihan osalta vähennystä voi saada myös tavanomaisesta pihan kunnossapidosta, kuten lumitöistä ja pihatöistä.
Isoissa remonteissa vähennys kannattaa laskea mukaan budjettiin jo suunnitteluvaiheessa, koska se vaikuttaa siihen mitä kannattaa teettää ja mitä tehdä itse. Esimerkiksi märkätilassa työn osuus on suuri suhteessa materiaaleihin, joten vähennyksen merkitys on tuntuva. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun arvioit mistä kylpyhuoneremontin kustannukset syntyvät. Keittiössä suhde on toinen päin, koska kalusteiden ja koneiden osuus on suuri, mutta vesi- ja sähkötyöt oikeuttavat silti vähennykseen.
Vähennys ei rajoitu vain omaan asuntoon. Sen voi saada myös työstä, joka tehdään vanhempien tai isovanhempien asunnossa, kun työn maksaa vähennystä hakeva. Tämä on käytännöllinen tieto silloin, kun teettää korjauksia ikääntyvien vanhempien kotiin. Edellytykset kannattaa varmistaa Verohallinnolta ennen tilaamista.
Mitkä työt jäävät ulkopuolelle
Suurin rajaus on uudisrakentaminen. Uuden rakennuksen rakentaminen ja siihen verrattava laajennustyö eivät oikeuta vähennykseen, vaikka työn tekisi rekisteröity yritys. Raja kunnossapidon ja uudisrakentamisen välillä ei ole aina ilmeinen, joten epäselvässä tilanteessa kannattaa kysyä ennakkoon Verohallinnolta. Esimerkiksi uuden autokatoksen rakentaminen tyhjälle pihalle ja vanhan autokatoksen korjaaminen käsitellään verotuksessa eri tavalla, vaikka työ näyttäisi työmaalla melkein samalta.
Ulkopuolelle jäävät myös suunnittelu- ja asiantuntijatyöt. Arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan palkkiot, kuntotutkimukset, kuntoarviot ja energiatodistukset eivät kuulu vähennykseen, koska kyse ei ole kotitaloustyöstä. Samoin laitteiden asennus silloin, kun kyse on pelkästä tavaran toimituksesta, ei tuota vähennystä.
Kolmas rajaus on merkittävä ja yllättää usein: vähennystä ei saa työstä, josta on myönnetty jotain muuta julkista tukea samaan kohteeseen. Esimerkiksi korjausavustus tai energia-avustus voi estää vähennyksen samasta työstä. Itse tehty työ ei myöskään oikeuta vähennykseen, eikä sukulaiselle maksettu korvaus silloin, kun yrityksen rekisterivaatimukset eivät täyty. Tarkista rajaukset oman tilanteesi osalta Verohallinnolta, koska päällekkäisten tukien säännöt muuttuvat.
Epäselvissä rajatapauksissa on olemassa varma keino. Verohallinnolta voi pyytää maksullisen ennakkoratkaisun tai kysyä ohjausta ennen työn tilaamista, ja silloin tiedät mihin voit laskea. Tämä kannattaa erityisesti isoissa hankkeissa, joissa raja kunnossapidon ja laajennuksen välillä on tulkinnanvarainen.
Näin vähennys haetaan käytännössä
Vähennystä haetaan OmaVerossa, ja se kannattaa ilmoittaa heti kun lasku on maksettu. Silloin vähennys voidaan ottaa huomioon jo verokortissa, jolloin hyöty näkyy kuukausittain eikä vasta seuraavan vuoden veronpalautuksena. Vaihtoehtoisesti vähennyksen voi ilmoittaa veroilmoituksella jälkikäteen.
Ilmoitukseen tarvitaan työn tekijän nimi ja y-tunnus, maksettu työkorvaus, maksupäivä ja kohteen tiedot. Lasku ja maksutosite kannattaa säilyttää, vaikka niitä ei lähetetä ilmoituksen mukana. Verohallinto voi pyytää ne myöhemmin, ja tositteiden puuttuminen johtaa vähennyksen hylkäämiseen.
Olennaista on maksuvuosi: vähennys kohdistuu sille vuodelle, jolloin lasku on maksettu, ei sille jolloin työ on tehty. Tämä kannattaa huomioida vuodenvaihteen yli jatkuvassa remontissa, koska maksuerien ajoituksella vähennystä voi jakaa kahdelle verovuodelle ja käyttää enimmäismäärän molemmilta vuosilta. Jos remontti on laaja, suunnittele maksuerät ja ajoitus yhdessä urakoitsijan kanssa jo sopimusvaiheessa. Sama koskee keittiöremontin budjetointia, jossa työ ja hankinnat osuvat helposti eri vuosille.
Vähennys edellyttää, että sinulla on veroa, josta vähentää. Jos tulot ovat pienet eikä maksettavaa veroa kerry, vähennys jää osittain tai kokonaan käyttämättä. Tällaisessa tilanteessa kannattaa harkita, kumman puolison nimelle lasku otetaan, tai jakaa työ kahdelle vuodelle.
Tavallisimmat virheet hakemuksessa
Yleisin virhe on ilmoittaa laskun kokonaissumma työkorvauksen sijaan. Materiaalit mukaan laskettu summa johtaa vähennyksen oikaisuun, ja pahimmassa tapauksessa veronkorotukseen. Ilmoita vain työn osuus, sellaisena kuin se on laskussa eriteltynä.
Toinen tavallinen virhe liittyy ajoitukseen. Vähennys ilmoitetaan maksupäivän perusteella, ja jos lasku maksetaan tammikuussa, se kuuluu uudelle verovuodelle vaikka työ tehtiin edellisen vuoden puolella. Kolmas virhe on olettaa, että urakoitsija hoitaa ilmoituksen. Vähennys on aina verovelvollisen itsensä haettava, eikä sitä myönnetä automaattisesti.
Loput virheet ovat dokumentaatiota. Kuitti puuttuu, laskussa ei ole y-tunnusta, maksu on tehty käteisellä ilman tositetta tai lasku on jonkun muun nimellä kuin sen, joka vähennystä hakee. Vähennyksen voi saada vain se, joka on työn maksanut, joten maksajan nimen pitää täsmätä. Jos huomaat virheen jälkikäteen, vähennystä voi hakea oikaisuna jälkikäteen määräajan sisällä. Tarkista oikaisun määräaika Verohallinnolta.
Helpoin tapa välttää kaikki nämä on sopia asiasta etukäteen. Mainitse urakoitsijalle sopimusvaiheessa, että haet kotitalousvähennystä, ja pyydä laskuun työn osuuden erittely. Kokeneelle tekijälle tämä on arkipäivää, ja pyyntö säästää molemmilta selvittelyn jälkikäteen.
Usein kysytyt kysymykset
Paljonko kotitalousvähennystä saa?
Vähennys on prosenttiosuus maksetusta työkorvauksesta, ja sillä on vuosittainen enimmäismäärä sekä omavastuu, joka vähennetään ensin. Sekä prosentti että enimmäismäärä on määritelty verovuosittain, ja niihin on tehty useita muutoksia. Tarkista voimassa olevat luvut Verohallinnon sivuilta ennen kuin laskit niitä budjettiin.
Koskeeko vähennys myös vapaa-ajan asuntoa?
Kyllä. Vähennyksen voi saada omassa käytössä olevan vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustöistä samoin perustein kuin vakituisesta asunnosta. Vuokralle annetusta kohteesta vähennystä ei saa, koska silloin kyse on tulonhankkimistoiminnasta ja kulut käsitellään verotuksessa toisin.
Voiko vähennyksen jakaa puolisoiden kesken?
Kyllä, ja usein kannattaa. Puolisot saavat kumpikin oman vähennyksensä, joten jakamalla kustannukset saadaan käyttöön molempien enimmäismäärät ja hyöty on suurempi. Kumpikin ilmoittaa oman osuutensa OmaVerossa. Verohallinto osaa myös siirtää käyttämättä jäävän osuuden puolisolle, kun vaatimus on tehty.
Mitä kuitista pitää näkyä?
Laskusta pitää näkyä yrityksen nimi ja y-tunnus, työn kuvaus, työn osuus eriteltynä materiaaleista, kokonaissumma arvonlisäveroineen sekä maksupäivä. Säilytä myös maksutosite, josta ilmenee kuka maksun on suorittanut. Käteismaksusta ilman tositetta ei vähennystä käytännössä saa.
Saako vähennystä taloyhtiön remontista?
Ei taloyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvasta remontista, kuten putkiremontista tai julkisivun korjauksesta, sillä sen tilaaja on yhtiö eikä osakas. Vähennyksen voi saada osakkaan omalla vastuulla olevista töistä omassa huoneistossa, kun osakas tilaa ja maksaa työn itse. Rajanveto kannattaa varmistaa isännöitsijältä ja Verohallinnolta.